Työhyvinvointi (24.2.2004)

Riittääkö ihmiselle se, että hän on saanut työpaikan, käy töissä ja saa siitä palkkaa? Voiko työntekijä myös odottaa, että hän tuntee olonsa työpaikalla hyväksi ja turvalliseksi?

Kyllä voi. Silloin on kyse työhyvinvoinnista.

Työhyvinvointi on laaja käsite, joka otettiin Suomessa käyttöön reilut 20 vuotta sitten ja se on siitä alkaen kehittynyt monin tavoin. Se perustuu työterveyshuoltolakiin ja työturvallisuuslakiin ja sisältää erilaisia ihmisen työkykyä ylläpitäviä toimintoja. Kyse on työntekijän, työyhteisön, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä, jonka vaikutukset näkyvät työpaikan normaalissa arjessa. Tavoitteena on edistää ja tukea ihmisen kykyä tehdä työtä tyytyväisenä ja terveenä eläkkeelle siirtymiseen asti. Tällaista toimintaa työpaikalla kutsutaan tyky-toiminnaksi.

Työssä jaksaminen

Yksi työkykyyn liittyvä asia on työssä jaksaminen. Työnantajan on huolehdittava, että työ ja työympäristö ovat turvallisia. Ne eivät saa vaarantaa ihmisen henkeä, fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Esimerkiksi työtilojen on oltava asialliset ja työvälineet kunnossa tai työhön kuuluu mahdollisimman vähän hankalia työasentoja. Työntekijän velvollisuus on luonnollisesti kertoa työnantajalle, jos hän huomaa näissä puutteita. Hän voi myös ehdottaa parannuksia.

Työnantaja voi halutessaan myös kannustaa ja tukea työntekijää liikuntaharrastuksessa, jotta tämä olisi mahdollisimman terve. Käytännössä se voi olla vaikka työpaikan jumpparyhmä tai alennuslippu uimahalliin. Psyykkisesti raskaassa työssä työnantaja voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden osallistua työnohjaukseen.

Työn hallinta

Toinen työkykyyn liittyvä asia on työn hallinta. Eri ammateissa vaaditaan työntekijältä siihen kuuluvaa osaamista. Nykyaikana työn vaatimukset kuitenkin muuttuvat koko ajan ja kerran suoritettu ammattitutkinto ei aina ole riittävä koko työuran ajan. Työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen koulutusta aina, kun työhön tulee uusia osaamisen alueita. Esimerkiksi jos otetaan käyttöön uusi laite tai hankitaan tietokoneeseen uusi ohjelma. Toisaalta työntekijän on myös oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että ammattitaito pysyy kunnossa. Hän voi vapaa-aikanaan lukea ammatti-lehtiä, opiskella lisää tai ehdottaa esimiehelleen, että pääsisi jollekin tietylle kurssille. Työpaikalla voidaan myös vaihtaa työtehtäviä, jotta työ ei kävisi liian yksipuolisesti rasittavaksi tai yksitoikkoiseksi.

Osallistuminen

Kolmas työkykyyn liittyvä asia on osallistuminen. Työntekijä on osa työyhteisöä ja myös työpaikkansa edustaja työn ulkopuolella. Jokainen työntekijä vaikuttaa siihen, minkälainen ilmapiiri työpaikalla on. Avoimessa, erilaisuuden hyväksyvässä ja ystävällisessä ilmapiirissä on helppo tehdä työtä ja ottaa tarvittaessa puheeksi vaikeitakin asioita.

Ongelmatilanteissa asia on hyvä käsitellä silloin kun se on ajankohtainen. Aina voi puhua myös esimiehen kanssa. Jos ongelma ei selviä tai jatkuu pitkään, voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai lopulta työsuojelupiiriin. Työnantaja voi edistää työpaikan hyvää ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta esimerkiksi järjestämällä yhteisen illanvieton tai liikuntapäivän. Suomessa usein työnantaja järjestää pikkujoulujuhlan.

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Työn ei siis tarvitse olla pelkkää tehtävän suorittamista. Työniloa tuottaa se, kun huomaa kehittyvänsä työssä ja pysyy terveenä. Oma myönteinen asenne ja joskus myös huumori pitävät yllä niin omaa kuin muidenkin hyvinvointia. Kyse on siis työhyvinvoinnista.

Kuntoutusluotsi Jaana Lehdonvirta
Kuntoutussäätiö, Majakka-projekti