| Suomi

| Englanti | Somali |

Suomen somaliliitto ry, Puh. +358 443449175 fax +358 9 449175, Susitie 2-6, 00800 Helsinki, PL 1002, 00101 Helsinki

Ajankohtaisia uutisia

Ajankohtaista

SUOMI MUKANA SEURAAMASSA SOMALIAN RAUHANPROSESSIA

Keskustelumuistiinpano

Suomen Kenian suurlähetystön ulkoasiainsihteeri Timo Olkkonen, joka toimii ulkoasiainministeriön puolesta tarkkailijana Somalian rauhanprosessissa Nairobissa käytävissä neuvotteluissa, toivoi voivansa kesälomamatkansa aikana tavata Suomessa toimivia somalien järjestöjä ja saavansa kuulla täällä asuvien ajatuiksia niin rauhanprosessista kuin tilanteesta yleensä alueella

Timo Olkkonen

Timo Olkkonen kertoi Nairobin lähetystön osuudesta Somalian tilanteen seuraamisessa. Suomi on viime vuosina tukenut Somaliassa mm. miinanraivausta ja YK:n elintarvikeohjelmaa sekä paikallisin edustuston määrärahoin Somalimaassa toimivaa naisten kattojärjestöä Nagaadia. Lisäksi Somaliassa toteutetaan suomalais-somalialaisin voimin kansalaisjärjestöhankkeita, mutta nämä ovat toistaiseksi pienimuotoisia ja hajanaisia. Tulevaisuudessa on ehkä käytössä muitakin rahoitusmuotoja.

Lähetystö on pieni ja sen päätehtävä on hoitaa Suomen ja Kenian välistä yhteistyösä sekä Nairobissa toimivien YK-järjestöjen asioita, mutta viime vuosina on pidetty tärkeänä myös niin Sudanin kuin Somaliankin rauhanprosessin seurantaa.

Somalian rauhanneuvotteluja on käyty lokakuusta 2002 IGAD-maiden aloitteesta. Neuvotteluihin Eldoretiin kutsuttiin ensivaiheessa 300 edustajaa Somaliasta. Prosessissa on ollut monenlaisia ongelmia, mutta se sai kuusi kuukautta sitten uutta vauhtia kun Kenia nimitti rauhanvälittäjäksi suurlähettiläs Kiplagatin. Tärkeiden naapurimaiden Etiopian ja Djiboutin palattua yhteisiin neuvotteluihin tämän vuoden toukokuussa on syntynyt uutta optimismia. IGAD-ministeritapaamisessa on päätetty asettaa rauhanneuvotteluille ja hallituksen muodostamiselle määräajaksi 31.7.2004. Sitä ennen on määrä vahvistaa parlamentin klaanipohjainen kokoonpano.

Timo Olkkonen kertoi, että kohtalonkysymyksiä on paljon, mm. monien tärkeiden osapuolten poissaolo, valitun klaanimallin ja poliittisen järjestelmän yhteensovittaminen, ratkaisujen vieminen Somalian maaperälle ja tosiasiallisiin olosuhteisiin, asesaarron valvonta ja aseidenriisunta, romahtaneen keskushallinnon uudelleenrakentaminen, kansainvälisen välittäjäkomitean ja tulevan hallinnon roolit ja omistajuuden siirtyminen somalien käsiin.

Suomen rooli on olla mukana IGAD-kumppaneiden foorumissa, joka ennen kaikkea toimii tietojenvaihtokanavana. Mukana on Euroopan unionin jäsenmaiden lisäksi mm. Venäjä ja Japani. Olkkonen lupasi välittää keskustelun tuloksia niin ministeriöön, lähetystölle kuin foorumiinkin.

Keskustelua käytiin vilkkaasti. Monet Suomessa asuvat somalit ovat käyneet Somaliassa viime vuosina ja kansalaisjärjestöillä on niin pohjoisessa kuin etelässäkin pienimuotoisia yhteistyöhankkeita.

Osallistuneiden yhteinen näkemys varmasti on, että kukaan ei halua jatkaa sotaa ja rauhanprosessi on tärkeä. Vaikka siinä edelleen on monia uhkakuvia sen tukeminen on tarpeellista.

Monien mielestä kansainvälisen painostuksen - ja panostuksen - tulisi olla entistä vahvempaa, jotta Somaliassa saadaan käyntiin jälleenrakennus- ja kehitysprosesseja, jotka johtavat kaikkia hyödyttäviin ja kannustaviin tuloksiin. Myös naapurimaiden, ennenkaikkea Etiopian, tuki rauhanprosessin neuvottelutulokselle on tärkeä, jotta asetuista määräajoista voidaan pitää kiinni ja käynnistää uudelleen valtiollinen toiminta.

Muutamia huomioita ja näkökohtia käytetyistä puheenvuoroista

Mohamud Musse kertoi käyneensä viime vuosina neljästi Somaliassa. Hän totesi, että vaikka voidaan esittää monta kysymystä rauhanprosessista, se on kuitenkin paljon parempi kuin ei mitään. Hän toivoi, että niin Suomi kuin muukin kansainvälinen yhteisö jatkaisi entistä voimallisemmin työtä rauhanrakentamisen hyväksi ja aktiivisemmin kuin vain tarkkailijana.

Said Guled otti esiin kysymyksiä rauhanneuvottelujen pitkittymisen syistä, äkillisistä muutoksista neuvottelukuvioissa (erityisesti Etiopian ja Djiboutin yllättävä yhteisesiintyminen), Kenian suhtautumisesta maassa asuviin somaleihin ja heidän passeihinsa. Hän kysyi Suomen mahdollisesta roolista rauhanjälkeisessä kehitystyössä ja piti tärkeänä, että huomioidaan Suomessa asuvien somalien resurssit osallistua jälleenrakentamiseen. Erityisen tärkeää on, että herätetään valmiutta jo nyt, ajoissa.

Abdi Abdulqadir Mohamed piti valittua klaanipohjaista mallia (4-5) mahdollisena ja totesi, että rauhanprosessia ei voida saada täydelliseksi, matkalla on tehtävä uhrauksia, mutta samalla asetettava rajoja myönnytyksille. On tunnustettava, että alueella on aina ollut konflikteja ja naapurimaiden intressejä on aina kyseenalaistettu. Kansainvälistä yhteisöä tarvitaan edelleen esim. asevientikiellon toimeenpanossa ja vakauden löytämisessä alueellisessa politiikassa.

Mulki Mölsä esitti vakavia muistutuksia rauhanprosessia vastaan, ennenkaikkea sen, että sotarikokset jäävät selvittämättä kun kaikkien, myös sotapäälliköiden, on sallittu istuutua samaan neuvottelupöytään. Federaatiomallin valinta on ennestään rauhallisessa Keski-Somaliassa johtanut levottomuuksiin. Tilanne Afrikan sarven alueella on muuttumassa Yhdysvaltojen tuotua tarkkailijansa Djiboutiin, samalla Etiopian kiistelty läsnäolo ja rooli naapurimaissa on tullut näkyväksi.

Mölsän mielestä kansainvälisellä yhteisöllä on sen tärkeät taloudelliset panostukset huomioon ottaen oikeus vaatia köyhiä naapureita enemmän vaikutusvaltaa alueella. Uudella keskushallinnolla on mahdollisuus onnistua vain jos samaan aikaan sille voidaan osoittaa riittäviä taloudellisia resursseja. Paineet ovat etenkin alkuvaiheessa valtavat. Turvallisuuden lisääminen, aseiden kerääminen ja omaisuuden palauttaminen oikeuksien haltijoille ovat kaikki suuria haasteita, samoin sisäisten pakolaisten asuttaminen. Etelän suuret kaupungit Mogadishu, Baidoa ja Kismayo ovat uuden hallinnon tärkeitä koetinkiviä. Ratkaisuja on tehtävä rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Esimerkiksi Somalimaan osalta rauhallista kehitystä on kunnioitettava, vaikka pitkällä tähtäimellä eriytyminen ei tunnu järkevältä vaihtoehdolta kun samaan aikaan niin Afrikassa kuin Euroopassakin tapahtuu yhdentymistä.

Mulki Mölsä muistutti myös pitkittyneen epävarmuuden ja yhteiskunnan romahtamisen kansanterveydelle tuhoisista seuraamuksista. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja tuberkuloosin valvomaton leviäminen on sotaa paljon suurempi vaara. Sodanjälkeisessä tilanteessa on muistettava puolueettoman ja luotettavan tiedonvälityksen (radio ja televisio) merkitys. Diasporalla, erityisesti niillä joilla on tietoa ja taitoa, on paljon tehtävää jälleenrakentamisessa.

Ahmed Omar Askar on toiminut viime vuosina useaan otteeseen lääkärinä Somalimaassa. Hän muistutti siitä, että aikaisempien rauhanprosessien epäonnistuminen kertoo siitä, että rauhaa ei voida tuoda eikä istuttaa ulkopuolelta, sen pitää syntyä aidosti ihmisten kesken. Klaanipohjainen jälleenrakennus on toiminut Somalimaassa. Somalian rauhanprosessissa kansainvälisen yhteisön ratkaisuilla on merkitystä. Tarvitaan joko vahvaa ulkopuolista painostusta, jopa konkreettista puuttumista, tai on luotettava kansalaisten omaan tahtoon toimia jälleenrakentamisessa. Paljon on jo menetetty 14 vuodessa, kokonaisia sukupolvia, järjestymättömien ja epävakaiden olojen takia. Siviilit, ennenkaikkea äidit ja lapset, ovat kärsineet ja elinolosuhteet vain huonontuneet monella tavoin.

Abdirizak Mohamed uskoi myös neuvotteluratkaisun syntyvän määräaikaan mennessä. Klaanipohjainen malli on hyvä alku hallinnolle, sillä kaaoksen jatkuminen voisi johtaa uusiin humanitaarisiin kriiseihin. Tarvitaan kipeästi jälleenrakentamista, mallina voi olla esim. Somalimaan saavutukset. Hän totesi edelleen, että Suomessa on yli 7700 somalin yhteisö, joka merkittävästi voi osallistua maiden väliseen sillanrakentamiseen. Yhteisö on monella tapaa hajanainen (esim. Helsingissä pelkästään toimii 60 erillistä yhdistystä), mutta koordinaatiota ja verkostoitumista syntyy vähitellen. Suomalaissomalialaista osaamista tarvitaan markkinoinnissa ja taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön rakentamisessa. Somaliasta uskotaan löytyvän tarpeeksi hyödynnettäviä luonnonvaroja.

Abdirizakin mielestä kansainvälistä yhteisöä ja sen tukea tarvitaan edelleen, mutta sen, erityisesti Euroopan unionin, pitäisi hankkia prosessissa enemmän poliittista painoarvoa, ei toimia pelkästään rahakirstuna. Naapurivaltioilla, esimerkkinä Etiopia, on useita keskenään ristiriitaisia intressejä Somalian kehitysnäkymissä.

Timo Olkkonen lupasi viedä viestiä kuulemastaan, erityisesti siitä, että kansainvälisen yhteisön toivotaan edelleen vahvistavan rooliaan. Hän muistutti kuitenkin, että samaan aikaan kannetaan huolta prosessin onnisstuneesta siirtämisestä somalien omistajuuteen - ulkopuolelta voidaan luoda ja parantaa hallinnon toiminta edellytyksiä, mutta ei kantaa kokonaisvastuuta. Esimerkkejä kansainvälisen yhteisön mahdollisista tärkeistä rooleista on YK:ssa sovitun asesaarron voimaanpaneminen (aiheesta lisää www.un.org) tai terrorismin torjuntaan tähtäävät toimet. Sekasorron ja köyhyyden yhdistelmä aina on vaarallinen yhtälö.

Olkkonen muistutti, että kaikki tietävät aseidenviennin valvonan vuotavan pahasti, aseita on runsaasti Somaliassa ja niitä salakuljetetaan lisää. Maan sisäistä valvontaa ei ole, eikä armeijaa tai poliisivoimia toteuttamaan aseidenriisuntaa. Yhteistyötä tässä asiassa toivotaan Afrikan unionilta.

Somalimaan poissaolo rauhanprosessista on hankala kysymys, johon IGAD ei tässä vaiheessa halua puuttua enempää. Mikäli Somalimaa myöhemmin on valmis tulemaan mukaan, tarvittavat muutokset perusasiakirjaan (charter) ja parlamentin kokoonpanoon voidaan tehdä.

Timo Olkkonen vakuutti, että avunantajamaat keskustelevat jo valmistautumisesta jälleenrakentamiseen. Rauhanprosessin jälkeen tarvitaan erityistä tukea, jotta rauha ja uuden hallintomallin tuomat suuretkin muutokset saadaan tuottamaan kansalaisia hyödyttäviä tuloksia. On toimittava nopeasti (fast-track), etsikkoaika on lyhyt. Esimerkiksi aseistettujen joukkioiden demobilisointiin ja uudelleenkouluttamiseen on ryhdyttävä tehokkaasti.

Said Guled muistutti, että tarvitaan myös Suomessa vihdoin myönteistä julkisuutta Somalian tapahtumille ja sitä myötä tukea Somalian kansantalouden elvyttämiseen. Tärkeimmät luonnonvarat löytyvät karjatalouden, laajojen merialueiden ja öljyvarojen piiristä. Suomalaisyrityksiä on kannustettava lähtemään liikkeelle. Hyvin koulutetuilla ja kielitaitoisilla somaleilla on tarvittavia yhteyksiä ja kaksoiskansalaisuuden kautta erityisiä mahdollisuuksia edistää liiketoimintaa.

Abdulkadir Denged muistutti, että yksi tärkeimpiä tehtäviä ja kohtalonkysymys jälleenrakennuksessa on kenen käsiin tulee investoijien houkutteleminen Somaliaan ja investointien ohjaaminen.

Timo Olkkonen vahvisti, että entiset siirtomaavallat (ennenkaikkea Italia ja Englanti) ovat osoittaneet uutta aktiivisuutta kuten muuallakin Afrikassa. Somalialla on kiinnostavia resursseja hyvässä ja pahassa, merialueilla tehokalastus on jo hyvin kilpailtua, mutta toisaalta on jo pitkään tiedetty jätteitä, myös vaarallisia, dumpattavan aluevesillä. Olkkosen sanoin tähän toimintaan syyllistyvillä yhtiöillä ei ole isänmaata eikä esteitä ole valtiottomassa tilassa, yhtiöt ja liikemiehet voivat toteuttaa kapitalismiaan täysimääräisesti.

Mulki Mölsä toi vielä esiin vaihtoehtoisen mallin, mikäli poliittisen vallan, militian ja heimojärjestelmän sovittaminen ei onnistu. Pahin käsikirjoitus Somalialle on yhteiskuntakehityksen taantuminen vuosisatojen taa. Vaara on merkittävä, sillä klaanijärjestelmä paljolti sulkee pois naisten osallistumisen vaikka kaikkien tiedossa on, että naisten panoksella erityisesti vaikeina aikoina pidetään yhteisöjen perusrakenteita ja -palveluita yllä. Mölsän mielestä on keskusteltava siitä, onko nykymaailmassa mahdollista - ja eettisesti hyväksyttävää - sallia naisten osallistumisen kiintiöinti (12,5%) paljon alle yleisten ihmisoikeustavoitteiden. Mulki Mölsän mielestä nykyistä prosessia on seurattava kiinteästi. Ellei se tuota tuloksia, on annettava vihdoin naisille

mahdollisuus osoittaa kykynsä ja voimansa rauhan rakentamisessa.

Timo Olkkonen totesi yhteenvetona, että kansainvälinen yhteisö on hyvin tietoinen rauhanprosessiin liittyvistä monista heikkouksista ja neuvottelijoiden edustavuusongelmista, mutta väliaikaisratkaisujen turvin on päästävä eteenpäin ja Somaliaan on luotava järjestelmä, jonka puitteissa voidaan toteuttaa jälleenrakentamista. Yksi perustehtävistä demokraattiseen poliittiseen järjestelmään siirtymiseksi on järjestää maassa väestönlaskenta ja luotava edellytyksiä yleisille vaaleille.

Olkkonen kiitti kaikkia tilaisuuteen osallistuneita kiinnostuksesta ja hyvästä vuoropuhelusta ja lupasi viestittää keskustelussa esiintulleita näkemyksiä ja kannanottoja eteenpäin.